Suomen autotallirokin uudet prinsessat suoraan Savosta! Puhun tietenkin The Micragirlsistä, joka rosoisine kitaroineen ja ulvovine urkuineen on valmis levittämään Micra-ilosanomaa maailman joka kolkkaan.

Jos teidän bändi perustettiin Provinssirockissa 2001, niin oliko alkoholilla tai Thee Ultra Bimboosin esiintymisellä mitään osuutta tapahtuneeseen?
Risu: Alkoholilla saattoi olla tapahtuneeseen jotain vaikutusta, kyllähän siellä tuli muutama olut juotua... Itseasiassa me ei oltu edes itse festarialueella, vaan vietettiin viikonloppu hotelli Lakeuden parkkipaikalla ja Nissan Micrassa ja käytiin Provinssiklubilla tsekkaamassa mm.Aavikkoa ja Cosmo Jones Beat Machinea.
Elina: Hedelmällisen sekava maaperä kuningasideoille,kuten orkesterin perustamiselle.

Kuinka paljon teillä oli soittokokemusta ennen The Micragirlsiä?
Risu: Marilla on klassisen musiikin taustaa ja minä oon käyny hyvin vähän opettelemassa rumpujen soittoa aiemmin.
Elina: Ei yhtään minkäänlaista,unelmissa vaan.
Katariina: Eipä tuota juuri ollut.

Mitkä bändit olivat innoittajina oman bändin perustamiseen?
Risu: Kaikki ollaan kuunneltu koko ikämme paljon monenlaista musiikkia ja melkein kaikki miespuoliset kaverit on aina soittanu jotain... Tärkein vaikuttaja kuitenkin juuri Micragirlsien perustamiseen oli ystävämme Varpaisjärven Ossin nauhoittama garage-rock kasetti jota kuunneltiin Provinssin aikaan Micrassa varmaan sata kertaa.
Katariina: Bimbotkin varmaan vaikutti sillä tavalla että tuossa 7 vuotta sitten tajus niitten myötä että soittotaidottomat tytötkin voi perustaa bändin. Eikähän siinä mennyt kun 6 vuotta niin uskaltautui ihan treenikämpälle asti sitä hommaa itse kokeilemaan.
Risu: Bänditouhulla ei olla pyritty saavuttamaan mitään suurta suosiota, vaan lähtökohtana on ollut se, että itsellä ja kavereilla olisi hauskaa. Bonustahan se sitten vaan on jos tuntemattomatkin tykkää.
Mari: Itseasiassa oli Aavikollakin sormensa pelissä bändin syntymisessä, sillä he omistivat Provinssiklubilla biisin vielä silloin tuntemattomille! micratytöille, eikä siinä auttanut sitten muuta kuin bändi perustaa.

Tuleeko tämä teidän nimi Nissan Micrasta?
Risu: Joo. Nissan Micra toimii myös meidän tilavana keikkabussina. Meidän Nissan Micra on nimenomaan kasari-Micra, nuo uudet Micrat on vielä rumempia...
Mari: Micra rules ja on tosi hyvä ajaa.
Elina: Meille varmaan vielä käy niinkuin Op:l Bastardseille tässä nimiasiassa...

Tehän tulette Savosta, joka on tunnettu garage-rockistaan, esim. Festermen, Cosmo Jones Beat Machine, Aavikko jne. Mikä tekee Savosta niin otollisen maaperän rockin soittoon?
Risu: Mukavia immeisiä ja hyvä meininki... Katan kanssa alkuperäisenä kuopiolaisina ollaan aina ihmetelty Kuopion bänditapahtumien vähäistä tarjontaa. Ollaan sit yritetty aina välillä järkätä itse jotain, mut se on ollut aika vaikeeta, kun ei oo ollu tietämystä vahvistimista, pa-kamoista ym. Piti sit perustaa itse bändi, että oppii vähän alaa ja saa järjestettyä Kuopioon ainakin hyviä Micragirls- keikkoja...
Katariina: Täällä ei tapahdu kauheesti mitään, niin jää aikaa oleilla treenikämpällä ja kehitellä omia juttuja.
Mari: Täällä ihmisten mielenlaatu on sen verran erikoista, että tilaa on erikoisemmillekin jutuille ja rokkia syntyy kuin itsestään. Se on tällä porukalla verissä, kyse ei ole mistään vesijohtovedestä (tai Koopparin kaljasta..)
Elina: Savolaiset on hulluja, ja hulluus ja musiikinteko sopii perinteisesti hyvin yhteen.

Te nauhoititte jotain biisejä tässä vähän aikaa sitten, tulevaa EP:tä varten, voisitteko kertoa vähän tästä? Entä mikä on Muysic for peoples- levymerkki?
Mari: Nauhotettiin treenikämpillä yhden viikonlopun aikana aika hulvattomissa meiningeissä. Biisit yhdellä kertaa purkkiin. Hauskaa oli.
Risu: Levyn työnimenä on Are you insane girls? Siinä on viisi biisiä ja sen ois tarkoitus ilmestyä alkukesästä. Muysic for peoples on Aavikon poikien levymerkki, jolta on tullu aiemmin primitiivinen kasariuruilla höystetty Staufenbiel Brothersien huuliharppu blues-single.

Mites ensi kesän keikat, ainakin joillekin festareille olette menossa soittamaan?
Risu: Juu, ollaan Provinssiklubilla 15.6. Mutantsien kanssa, Ilosaaressa Töminäteltassa 12.7. ja Poppaloorassa 10.8. Pikku vinkkinä keikkajärkkääjille, että kyllähän myö enemmänkin mielellään tehtäs keikkoja kesän aikana...

Te kävitte Pietarissa vetämässä pari keikkaa alkukeväästä, mikäs siellä oli meininki?
Risu: Aivan mahtava meininki! Soitettiin Moloko- klubissa ja Fish Fabrikissa. Ensimmäinen keikka meni ihan hyvin, meidän kanssa oli soittamassa Suomesta semmonen bändi kuin Harwath ja Pietarista Babsley. Toisena päivänä meidän toinen matkanjohtaja antoi meille ulkonaliikkumiskiellon, koska Venäjän uusnatsit oli uhanneet pieksää kaikki ulkomaalaiset Moskovan ja Pietarin alueelta Aadolf Hitlerin syntymän vuosipäivän kunniaksi. Sillä keikalla kaikki mahdollinen hajosi eikä Kata muistanu kuinka yksi biisi menee... mutta silti saatiin, varmaan hysteerisestä pelkotilastakin johtuen, aivan mieletön meininki aikaiseksi. Ajatuskaava oli se, että pakko tehdä maailman paras keikka, jos natsit tappaa meidät keikan jälkeen...
Elina: Mutta koko reissusta jäi ihan järjettömän hyvä mieli ja hinkua päästä joskus lisää matkailemaan ja jakamaan micra- ilosanomaa!

Mikä tekee minihameista ja nahkasaappaista hyvän keikka-asun?
Risu: Meillä on hassunnäköiset vanhat sirkussaappaat, jotka löytyi Kuopion torikirppikseltä ja minimekot, jotka meidän ystävä ompelijatar Mirka Tuovinen on meille valmistanut. Yhtenäinen pukeutumistyyli näyttää hauskalta ja sopii meidän tyttömäiseen meininkiin. Me kuulemma näytetään esiintymisasuissamme 15- vuotiailta... Bimbojen mielestä me näytetään nuoremmilta kuin Tiktak, koska niillä on niin tätimäinen tyyli...
Katariina: Niillä sirkussaappailla lähtee kyllä urkusoolot aina kaikista parhaiten.

Minkälainen on teidän ihannemies?
Mari: Savolainen jurottaja, kova ryyppäämään...raju ja hirmu kiltti.
Risu: Hiljanen ja tossun alla, kännissä eläin.
Katariina: Selvänä symppis, kännissä kuningas.
Elina: Kanna minut metsään apinamies.

Kun nyt päästiin näihin turhanpäiväisiin kysymyksiin, niin jos The Micragirls olisi joku instrumentti, niin mikä se olisi?
Katariina: Eko tiger Junior -urut.
Elina: Niin, huojuu vaan ei kaadu.

Mitäs levyjä te olette kuunnelleet lähiaikoina?
Risu: Sweatmasteria, Fela Kutia, Astro Can Caravania, the Slideshakeria, Andre Williamsia, Jaakko Teppoa...
Mari: Festermeniä, White Stripesia, Jolly Jumpersia, livenä Sweatmasteria ja Boomhaueria.
Elina: Joka kevät on kuunneltava vanhaa Blondieta ja Kauko Röyhkää, Shirellesiä paljon myös.
Katariina: Mulla on pyörinyt kolmatta viikkoo yksi Astro Can Caravanin biisi päässä. Sitä oon sitten kuunnellu ja välillä vähän hyräillytkin.

Huomasin että teillä on oikein tyylikkäät kotisivut, kenelle menee propsit?
Risu: Sivut teki Micra-boy Sami Vähä-Aho, joka on nähny yhtä lukuunottamatta kaikki meidän keikat ja oli bändin perustamishetkelläkin läsnä.
Katariina: Meidän kuski ja graafikko.

Mitä te haluatte vielä sanoa Suomen nuorisolle?
Risu: Olkaahan kunnolla!
Mari: Seksi on ihan trendijuttu, viiden vuoden päästä kukaan ei enää halua seksiä.
Elina: Varokaa itteenne.