 |
|
Thee Ultra Bimboos - Elektroninen Ekskursio
(Copyright La Bruta Rocksite / Hannu Koivuranta)
Thee Ultra Bimboos, naisvoittoinen garagerockbändi suoraan Helsingin Kalliosta kertoo voivansa hyvin. Bändin rumpali,
Milla Palovaara, pääsi kysymyksien uhriksi.
1. Mitäpäs bändille tällä hetkellä kuuluu? Four Fans Can't Be Wrong-levy
julkaistiin jo aikaa sitten ja sen jälkeen teiltä on ilmestynyt uusi
single, 'Jukka Perkele'..
Bändille kuuluu erittäin hyvää - jäätiin keikkatauolle Tampereen syyskuun
keikan jälkeen ja pienen "loman" jälkeen tehdään jo täysillä uutta
materiaalia. Reenaillaan ja otetaan iisisti. Marraskuussa tehdään pieni
Ruotsin rundi, mutta muita keikkoja ei ole sovittu tälle vuodelle, eikä
sovita. Tuntuu tosi mukavalta kun saa keskittyä hetkeksi yhteen asiaan,
soittamiseen, eikä tarvitse säntäillä ympäri maailmaa koko ajan. Välillä
jatkuva keikkailu - niin hauskaa ja ainutlaatuista kuin se onkin - käy aika
rankaksi. Bänditouhu kun ei valitettavasti ole ollut kenenkään leipätyö koko
aikana, eikä näillä keikkaliksoilla vuokria muutenkaan maksettaisi.
Uusi levy tulee sitten kun tulee, sen kanssa ei kiirehditä. Mutta aikomus on
siis mennä studioon jossain vaiheessa.
2. Te vakiinnutitte aika nopeasti paikkanne varteenotettavien
garagerock-bändien joukossa. Oliko syynä se, että te olette kaikki
naispuolisia?
Varmaan sukupuoli vaikutti jonkin verran nimenomaan alussa, siihen aikaan ei
oikein muita tyttöbändejä ollut, varsinkaan rokkia soittavia. Mutta väitän,
että suurin syy tähän "nopeaan julkisuuteen" oli se, että me ei jääty
treenikämpälle muhimaan ja kypsyttelemään (valitettavasti ja onneksi!), vaan
lähdettiin päätä pahkaa keikoille heti kun oli edes jotenkin muutama biisi
kasassa. Oltiin soitettu hädin tuskin kymmenen keikkaa, kun huristeltiin
ensimmäiselle kuukauden pituiselle ulkomaanturneelle Jack Meatbeatin kanssa.
Sama syy pätee tähän paikan vakiinnuttamiseen, me ollaan alusta asti tehty
mieleistämme musiikkia ja soitettu hengenheimolaisbändien kanssa - hyvät
rokkibileet on aina parempi lähtökohta soittaa kuin suuri keikkapalkkio.
Hyvät ystävät ja tällaiseen musiikkiin orientoitunut jengi on parempi yleisö
kuin firmojen pr-bileet. Ns. paikan vakiinnuttaminen tietyssä scenessä on
paljon muustakin kuin keikoista tai bändin "imagosta" kiinni - se koostuu
paitsi musiikista, myös muusta spontaanista aktiivisuudesta,
henkilökohtaisista kontakteista ja niiden jatkuvasta ylläpitämisestä.
Minkälaisen olon nopea julkisuus toi?
Nopea julkisuus ei ainakaan mulle tuonut minkäänlaista "oloa". Alussa oli
mahtavaa lukea juttuja meistä ja katsella promokuvia, hah hah...Siihenkin
sitten tottui jotenkin. Ja siihen, että toimittajat voi laittaa sanoja suuhun
ja väännellä juttuja ihan mielivaltaisesti. Enää en jaksa ottaa edes tuosta
kauheita paineita.
Mutta rokkitähtivaihdetta me ei olla saatu vielä oikein päälle, muuten kuin
satunnaisesti, ei olla päästy toilailuillamme Seiskaan asti. Ja harvemmin
(luojan kiitos) fanit jahtaa meitä ympäri kaupunkia nimmarien toivossa.
Hämmästyn vieläkin joka kerta, kun joku tulee puhumaan mulle tyyliin "etkös
sä soita siinä Ultra Bimboissa..". On edelleen omituista, jos joku muu kuin
tähän Tavastian rock-väkeen kuuluva tuttu tunnistaa kaupungilla.
3. Ette varmaan olisi päässeet näin pitkälle ilman Jukka 'El Bimbo' Suksen
avustusta? Hänhän on bimbojen ns. viides jäsen..
Taas kerran, varsinkin alussa Jukka oli kaikin puolin elintärkeä henkilö Thee
Ultra Bimboosin musiikillisessa kehityksessä. Viime vuosina El Bimbon rooli
on ollut ajallisesti paljon vähäisempi, mutta muun muassa meidän soitto-,
sävellys- ja omaksumistaitojen kehittymisen vuoksi aina kun Jukka ehtii
mukaan, syntyy hienoa jälkeä. El Bimbo aktivoituu aina levytysprosessiin,
auttaa ajoittain uusien biisien sovitustyössä ja onpa tuo veikkonen
lahjoittanut meille pari nerokasta biisiäkin. Jukka Perkele, he's the
motherfuckin' wizard!
4. Mitä mieltä olette ns. puristirokkareista? Te saavutitte Saksassa
todella
huiman suosion vähässä ajassa, voidaanko siis olettaa että jos saksalaiset
puristirokkarit diggaavat musiikkianne, on se silloin uskottava?
Mun mielestä kaikenlainen fanaattisuus on syvältä, pätee rokkiin, uskontoon,
politiikkaan, ihan kaikkiin ajatuskuvioihin. Jos kulkee laput silmillä, ei
voi koskaan nähdä kokonaisuuksia, edes ns. omasta asiastaan. Sakemannit on
kummaa kansaa, meihin ne tykästyi luultavasti hyvien biisien ja hämmentävän
lavashown vuoksi, mutta myös siksi että me ei julisteta mitään eikä kerrota
kenellekään jumalan totuutena, mikä on ookoo ja mikä ei ole niin ookoo.
Meille rock on enimmäkseen helvetin hauska asia, josta pitäisi tulla hyvä
mieli - muillekin kuin meille. Siis oikeesti, puristirokkarit my ass, niiden
mielipiteet nyt viimeiseksi tekee mistään uskottavaa. Sellaisten ihmisten
palaute ja following, jotka nauttii avarakatseisesti kaikenlaisesta hyvästä
musiikista, painaa vaakakupissa sata kertaa enemmän kuin jonkun kaavoihin
kangistuneen musiikkifasistin.
5. Kuinka paljon keikkailu Saksassa ja muualla on kasvattanut teitä
bändinä?
Oijoi...kyllä se on kasvattanut kaikella tavalla. Bändille rundaaminen on
parasta treeniä, koska ei oikeastaan voi treenata ollenkaan ja silti joka
ilta olisi onnistuttava mahdollisimman hyvin, fyysisestä tai henkisestä
kuosista piittaamatta. Pinna on monessa suhteessa miljoona kilometria pitempi
kuin alkuvuosina. Ei hätkähdä ihan pienistä. Toisaalta enää ei jaksa
kuunnella mitään länkytyksiäkään järjestäjien puolelta. Me pidetään kiinni
tietyistä ehdoista joihin järjestäjä on sopimuksessa sitoutunut, ja siinä ei
selittelyt auta jos homma heidän puoleltaan kusee.
Entäpä yksilöinä?
Yksilöinä - no, voin puhua lähinnä vaan omasta puolestani, mutta välillä
tuntuu ettei millään tavalla, sama uuno sitä on kesät talvet. Välillä taas
kokee "kasvaneensa" kovastikin...kunnes taas mokaa jotain ihan
käsittämätöntä.
6. Miltä mies näyttää Bimbon silmin?
Oho! Tiukka kysymys. Meillä neljällä on tietysti omat miesihanteemme, mutta
miltä mies meidän silmissämme näyttää, riippuu todella paljon just miehestä,
eikä välttämättä ollenkaan miehen ulkonäöstä. Me ei kauhean kauaa jakseta
kuunnella näitä "onpa sulla hyvä perse" -jätkiä. Tai niitä ikuisia, katkeria
"naiset ei osaa soittaa rokkia, teihin kiinnitetään huomiota vaan siksi kun
teillä on noi saappaat" -besservissereitä, miehiä jotka ei omilla
bändiprojekteillaan ole päässeet lähipubien nurkkia pidemmälle. Onneksi
tämmöisiä tapauksia on kuitenkin todella harvassa.
Nahkatakkiset pulisonkirokut on yleensä komeita, heh heh, mutta kyllä
niidenkin joukossa on aika toivottomia kusipäitä. Ja sitten taas "ihan
tavalliset" kaverit voi olla hätkähdyttävän rakastettavia ja fiksuja. Se on
se Aito Ihiminen siellä sisuksissa, kun merkitsee, muistakaa tämä pojat, ja
tytöt myös!
7. Missä olette heittäneet parhaimman keikkanne tähän mennessä? Mikä teki
keikasta ikimuistoisen?
Roskilde oli todella hyvä, suuri kokemus kaikin puolin ja onhan noita vuosien
varrelle siunaantunut, mutta mulle henk.koht. mieleenpainuvin keikka
soitettiin ihan hiljattain, Ruotsissa Barbarella-festareilla. Ne oli semmoset
Scandinavian rock'n'roll familyn bileet, suunnilleen kaikki tunsi toisensa,
mm. Fleimarit, Maggots, Voladoras ja Nomads soittivat siellä myös. Todella
lämmintä meininkiä. Meillä oli just ennen tuota keikkaa aika hurjia aikoja
Bimbojen kanssa, koko keikan toteutuminen oli hilkulla...mutta sinne
kuitenkin mentiin, ja keikalla tapahtui jotain todella omituista.
Valehtelematta ilmassa oli jotain yliluonnollista. Sen tunsi kaikki siellä
lavalla, ja kuulemma myös yleisön joukossa. Se oli samalla pelottava, samalla
hirveän voimakas, oudolla tavalla hyvä tunne. Jos rockin jumala on olemassa,
se oli meidän kanssa siellä, läsnä. Spooky!
8. Mikä on ollut rohkein ja rajoja koettelevin tempaus keikallanne tähän
mennessä?
Yhdellä keikalla Suffeli luki aina biisien välissä "Ajatollahin ajatuksia" -
kirjaa. Se oli aika dadaa. Kerran soitettiin varuskunnan sotkussa keskellä
kirkasta päivää muutamalle sadalle sotilaalle, jotka olivat ilmiselvästi
odottaneet jotain tanssi/striptease-tyylistä spektaakkelia.
Kyllä tietynlainen showmeininki kuuluu aina rokissa asiaan, mutta ei me
mitään koreografioita ihmeemmin olla koskaan suunniteltu, riehuskellaan vaan
yltympäriinsä kuka mitenkin. Yleisö on esittänyt omia tempauksiaan aika
ajoin, esim. alastomia miehiä on nähty usein. Salla ja Nosturin Marika
viuhahtivat Hybrid Childrenin keikalla Tavastialla, meidän yhteisen rundin
päätteeksi. Poikaparat eivät nähneet! Jasse oli suunnilleen menossa hirteen
sen menetyksen jälkeen. Marialla on joka keikan jälkeen polvet tohjona ja
sukkahousut rikki konttailusoolojen takia. Minä olen kuulemma joskus
hymyillyt keikalla. Tämmöstä tavallista...
9. Mikä on ollut musiikillisesti vaikein kappale toteuttaa?
Jokaisessa biisissä on omat hankaluutensa, mutta Foolista tuli hetkeksi aika
legendaarinen - se oli todella vaikea sovittaa sellaiseksi, että kaikki
olisivat olleet siihen tyytyväisiä, ja sovittamisen jälkeen sitä oli todella
vaikea soittaa. Paljon harmaita hiuksia, mutta onneksi jaksettiin Jukan
avulla puskea päätä seinään - hienohan siitä tuli.
10. Onko ollut suunnitteilla rundia tai yhteistyötä minkään muun bändin
kanssa?
Eipä ole nyt suunnitteilla mitään. Kuten on jo todettu, me ollaan tauolla ens
vuoden keskiviikkoon asti. Devil Dolls -rundin bändeiltä saattaa jossain
vaiheessa ilmestyä livelevy, jossa ollaan mukana, mutta muuta kimppakivaa ei
ole nyt näköpiirissä. Kovasti kyselyitä on tosin tullut vähän joka puolelta,
mutta me pidetään kiinni tästä tauosta kynsin ja hampain.
11. Milloin yleisö voi odottaa uutta julkaisua, ja mikä se tulee olemaan?
Seuraava julkaisu taitaa olla tuo edellä mainittu Devil Dolls -kokoelma,
mutta omaakin matskua viritellään. Kyllä meidän on tarkoitus julkaista uusi
älpee - milloin tämä sitten tapahtuu, siitä en tiedä. Sitten kun se on
valmis. Sitten kun se on meidän mielestä loistava.
12. Jos Ultra Bimbot johtaisivat Suomea, mitä tapahtuisi?-)
Varmaan täysi rappiotila ja anarkia alta aikayksikön! Ei vaan, kyllä me
puuttuisimme varmasti hanakasti yleiseen eriarvoisuuteen, palkkatulojen
epätasaisuuteen, verotukseen ja eläinten oikeuksiin. Yrittäisimme ajaa pienen
ihmisen ja eläimen, vapauden ja tasa-arvon asiaa. Ultra Bimbo olisi humaani
presidentti, mutta kyllä aika moni Arkadianmäeltä saisi potkut, tai ainakin
siirron joihinkin muihin tehtäviin.
Tarja Halonen on tähän mennessä osoittanut olevansa hyvä, oikeudenmukainen
presidentti. Olisi varmasti vaikeaa olla yhtä jämpti ja samalla
diplomaattinen, kuin hän.
13. Mitään sanottavaa lukijoille?
Kiitos kaikille kannustavista sähköposteista ja muista viesteistä! Bimboos on
voimissaan, tekee uusia uljaita rokkipläjäyksiä salaisessa lokaatiossa eikä
oo teitä hyljännyt. Takataan roos!
Thee Ultra Bimboosin kotisivut
<< Back to main
|
|
|
Interviews